Hyvinvointiteknologia muuttaa päihdetyöntekijöiden työtä

Erilaiset uutta teknologiaa hyödyntävät päihdetyön muodot ovat viimevuosina lisääntyneet. Suomalaisille päihdetyöntekijöille tehty kysely osoittaa, että päihdetyöntekijöiden keskuudessa on myös innostusta uuden teknologian käyttöönottoon, mutta avainasemassa on työntekijöiden luottamus omiin kykyihin oppia uuden teknologian käyttö.

Hyvinvointi- ja terveysteknologian merkitys on viime vuosien aikana lisääntynyt nopeasti. Se on nähty keinoksi parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden laatua, tehokkuutta ja saatavuutta sekä asiakkaiden tai kansalaisten itsenäistä selviytymistä.

Hyvinvointiteknologian käsite on laaja. Päihdetyön kontekstissa se on tarkoittanut muun muassa sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönottoa, sähköistä reseptiä, erilaisia kehittyneitä lääkkeenantoautomaatteja, päihdetestausteknologioita, turvallisuusteknologisia sovelluksia sekä erilaisten tietokone- ja mobiilisovellusten käyttöä päihteiden käytön ehkäisyssä, kuntoutuksessa ja vertaistuessa.
Verkkopohjainen päihdetyö on viime vuosina kehittynyt nopealla vauhdilla, kun taas esimerkiksi pelillisiä sovelluksia on kehitetty vähemmän päihdekuntoutukseen.


Työntekijöiden asenteet avainasemassa

Hyvinvointiteknologia ja virtuaalisten interventioiden käyttöönotto muuttaa monella tavoin päihdetyöntekijöiden työtä. Muutokset liittyvät paitsi teknologian käyttöön sinänsä niin myös muun muassa uudenlaisten vuorovaikutuksen ja sosiaalisen tuen muotojen oppimiseen. Uuden teknologian käyttöönoton näkökulmasta työntekijöiden asenteilla ja peloilla on kuitenkin tärkeä merkitys, ne voivat joko hidastaa tai nopeuttaa siirtymistä uusiin teknologia-avusteisiin päihdetyön muotoihin.

Päihdetyöntekijöiden suhtautumista hyvinvointiteknologiaan on tutkittu vuonna 2015 kootulla kyselyllä, johon vastasi 129 suomalaista päihdetyöntekijää. Kyselyyn vastanneet päihdetyöntekijät olivat kaiken kaikkiaan varsin valmiita ja jopa innostuneita uusien teknologiasovellusten käyttöönottoon, mikäli niiden avulla voidaan parantaa työn laatua ja tehokkuutta.

Tutkimustulokset osoittavat, että päihdetyöntekijöiden valmius ottaa työssään käyttöön hyvinvointiteknologisia sovelluksia riippuu kuitenkin olennaisesti uuden teknologian arvioidusta hyödyllisyydestä, luottamuksesta omiin teknologiavalmiuksiin sekä työyhteisön asenteista ja normeista. 


Myös ikääntyneet työntekijät valmiita 

Tutkimustulosten mukaan hoitotyön koulutuksen omaavat päihdetyöntekijät ovat valmiimpia hyvinvointiteknologian käyttöönottoon kuin sosiaalialan koulutuksen saaneet. Ikä tai sukupuoli sitä vastoin eivät sinällään vaikuta siihen, kuinka motivoitunut ja innostunut päihdetyöntekijä on uudesta päihdehoidon teknologiasta. Ikääntyneiden työntekijöiden teknologiataidot eivät kuitenkaan ole välttämättä samalla tasolla kuin nuorempia työntekijöiden, eivätkä he ole yhtä luottavaisia siihen, että oppivat käyttämään uusia teknologiapohjaisia työvälineitä. 

Koulutus ja positiivinen ilmapiiri korostuu

Jatkossa erityisesti verkkopohjaiset työskentelymuodot mitä ilmeisimmin tulevat lisääntymään päihdehoidossa, mikä asettaa monia haasteita päihdetyön ammattilaisille. On olennaista, että uuden teknologian käyttöönottoon liitetään koulutusta, joka ottaa huomioon henkilöstön erilaiset taustat ja teknologiavalmiudet. Myös positiivisen ja teknologiamyönteisen työilmapiirin rakentamista voidaan pitää keskeisenä uuden teknologian käyttöönoton näkökulmasta. 

Uuden hyvinvointiteknologian kehittämisessä korostuu teknologiakehittäjien, päihdetyön asiantuntijoiden ja sovellusten käyttäjien yhteistyö. Jatkossa on tärkeää, että uudet verkkopohjaiset työkäytännöt ja uudet ehkäisevän päihdetyön ja päihdekuntoutuksen sovellukset perustuvat myös näyttöön perustuviin muutosmalleihin.

 

Teemu Rantanen
Laurea ammattikorkeakoulu

Timo Toikko
Tampereen yliopisto
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Julkaistu 16.5.2016

Senast uppdaterad

2017-08-02

Nordens välfärdscenter | tel: +46 8 545 536 00 | | En institution under Nordiska ministerrådet