Perhe, ystävät ja päihdeongelmaisten muutosmotivaatio
Alkoholi, HuumeetHarri Sarpavaara, Akatemiatutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiologian dosentti, Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä Julkaistu 10 kesä 2015
Päihdeongelmaiset kokevat perhe- ja ystävyyssuhteiden olevan tärkeitä tekijöitä muutosmotivaation kannalta. Harri Sarpavaaran yhdyskuntaseuraamustyön päihdekeskusteluja analysoivassa tutkimuksessa havaittiin, että perhe ja ystävät voivat toimia sekä edistävissä että estävissä rooleissa päihteiden ongelmakäyttäjien pyrkiessä muutokseen.
Yhdyskuntaseuraamustyön päihdekeskusteluissa perhe ja ystävyyssuhteet nousivat useasti esiin silloin kun asiakkaat kertoivat alkoholin ja huumeiden käytöstään. Perheen ja ystävien merkityksestä keskusteltiin erityisesti silloin kun asiakkaat pohtivat syitä muuttaa ongelmaksi muodostunutta päihteidenkäyttöään ja silloin kun he kertoivat ottamistaan askeleista kohti muutosta.
Keskustelujen tarkempi analyysi paljasti, että perheen ja ystävien merkitys päihdeongelmaisten muutosmotivaation suhteen oli monisyinen. Perhe ja ystävät näyttäytyivät asiakkaiden puheessa usein keskeisinä sosiaalisina tekijöinä, jotka voivat sekä edistää että estää päihdeongelman ratkaisua.
Perheen merkityksen päihdeasiakkaat toivat keskusteluissa esiin useimmiten muutoksen konkreettisena tukena. Tällöin perhe tai jotkin sen jäsenet näyttäytyivät tärkeinä motivoivina tekijöinä asiakkaan pyrkiessä muutokseen ongelmallisen päihteidenkäytön suhteen.
Useissa tapauksissa korostui myös perhe toiveen merkityksessä, tärkeänä osana hyvää elämää, josta asiakas voisi nautti päästyään päihteistä eroon. Toisaalta useat asiakkaat puhuivat perheenjäsenilleen aiheuttamastaan kärsimyksestä: siitä miten lapset, puoliso ja vanhemmat joutuvat laiminlyödyiksi ja huonosti kohdelluiksi asiakkaan päihteidenkäytön takia. Perhe esiintyi myös tekijänä, joka ei motivoi muutokseen vaan on pikemminkin muutoksen esteenä. Nämä asiakkaat kertoivat siitä, miten perhe tai joku sen jäsenistä on syy hänen päihteidenkäytölleen.
Perhe ja ystävät näyttäytyivät asiakkaiden puheessa usein keskeisinä sosiaalisina tekijöinä, jotka voivat sekä edistää että estää päihdeongelman ratkaisua.
Yleisempää oli kuitenkin, että ystävät saivat asiakkaiden puheessa muutoksen esteen merkityksen. Itse asiassa ystävät näyttäytyivät useimmiten muutoksen esteenä asiakkaan pyrkiessä lopettamaan päihteidenkäyttönsä tai vähentämään sitä. Toisaalta ystävyyssuhde saattoi saada ylitetyn esteen merkityksen. Tällöin asiakas kertoi vaihtaneensa ystäväpiiriä ja luopuneensa päihteitä käyttävien ystäviensä seurasta. Hän saattoi myös edelleen viettää aikaa päihteitä käyttävien ystäviensä kanssa, mutta niin ettei hän itse enää käytä päihteitä. Ystävä esiintyi myös syynä sille että asiakas tuntee tarvetta muuttaa omaa päihteidenkäyttöään. Näille asiakkaille ystävät ovat motiivi lopettaa ongelmallinen päihteidenkäyttö. Joissakin tapauksissa ystävä näyttäytyi muutoksen konkreettisena ja aktiivisena tukena, tärkeänä tekijänä jonka avulla asiakas on päässyt lähemmäksi raittiutta ja pystynyt vähentämään päihteidenkäyttöään.
Sosiaalisten verkostojen merkitys muutosmotivaatiolle on syytä huomioida päihdehoidossa
Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat vahvasti siihen, että päihdeongelmaisten muutosmotivaatio kytkeytyy monin tavoin henkilön sosiaalisen verkoston toimijoihin. Motivoivassa päihdehoidossa olisikin syytä huomioida asiakkaan sisäiseksi ajatellun motivaation lisäksi asiakkaan sosiaalinen verkosto arvioitaessa muutosmotivaatioon vaikuttavia tekijöitä. Mikäli päihdehoidon lähtökohdaksi otetaan oletus siitä, että muutosmotivaatio on asia joka löytyy ensisijaisesti asiakkaasta itsestään ja hänen sisäisestä maailmastaan, on vaarana sosiaalisten tekijöiden kuten perhe- ja ystävyyssuhteiden merkitysten jääminen liian vähälle huomiolle.
