Mukavuudenhaluisten NAD

Täältä löydät Nordic Studies on Alcohol and Drugs-lehden artikkelit ja tutkimustulokset tiiviissä muodossa. Linkeistä pääsee suoraan koko artikkeliin ja tutkimuksen perusteellisempaan kuvaukseen. Kaikki NAD-artikkelit ovat käytettävissäsi ilmaiseksi.

NAD 5/2015 (Joulukuu)

Sosiaalinen asema voi vaikuttaa alkoholisidonnaisen väkivallan riskiin

Tutkimus osoittaa, että alkoholisidonnainen väkivalta ei riipu vain juomatavoista vaan myös sosiaalisesta asemasta. Matalasti koulutetuilla ja naimattomilla on suurempi riski joutua alkoholisidonnaisen väkivallan uhriksi. Tämä kyseenalaistaa aiemmat tutkimustulokset, joiden mukaan väkivaltaa esiintyisi yhtäläisesti eri sosiaaliryhmissä.

Suomi: Väkivalta ja rahapelaaminen – onko niiden välillä yhteys?

Nuorten väkivaltaisen käyttäytymisen riski kasvaa samassa suhteessa kuin rahapelaamisen lisääntyminen, osoittaa suomalainen tutkimus. Sen mukaan alaikäisten rahapelaaminen on yhä verrattain yleistä: joka viides 14-vuotias pelaa rahapelejä vähintään kerran kuussa, vaikka ikäraja on 18 vuotta. Tutkijat suosittelevat väkivaltaiseen käyttäytymiseen puuttumista ehkäisevässä työssä, jota tehdään rahapelaamista harrastavien nuorten kanssa. 

Mittaristo alkoholihaittoja ehkäisevän työn arvioimiseen paikallisella tasolla

Alkoholityötä tehdään Ruotsissa yhä enemmän paikallistasolla, mutta tietoa siitä, miten kuntien toiminta on ajan kuluessa muuttunut, on vähän. Artikkelissa esitellyn mittariston avulla voidaan päätellä, että alkoholihaittoja ehkäisevä työ on yleisesti ottaen lisääntynyt kunnissa vuosien 2006 ja 2010 välisenä aikana. 

 

10 vuotta korvaushoitoa Norjassa – miten hoidettavien on käynyt?

Tutkimuksessa on tarkasteltu mm. heroiinin käyttäjiä sen selvittämiseksi, millaisia eroja on korvaushoitoa saaneiden ja muuta hoitoa saaneiden välillä. Heroiinin käyttö ja rikollisuus vähenivät reilusti molemmissa ryhmissä, mutta benzodiazepiinien käyttö ei vähentynyt lainkaan korvaushoitoa saaneilla. Muuta hoitoa saaneilla niiden käyttö puolittui. Vuonna 1998 haastatelluista tutkittavista 15 % oli kuollut vuoteen 2009 mennessä. 

 

”Dynaaminen tarkkailu” on tärkeää norjalaisten vankiloiden päihdehoidotyössä

Norjalaisten vankiloiden päihdehoito ja sen kuntoutumista painottava näkökulma edistävät inhimillisyyttä, kertoo tämä tutkimus. Henkilökunnan mukaan yleinen ilmapiiri on positiivinen ja rento. Kontrollin sijaan keskiössä on tiivis yhteys vankiin. 

 

”Addiktologian” perustaminen rautaesiripun tuolla puolen

Miten riippuvuustutkimus sai alkunsa kommunistisessa Tšekkoslovakiassa? Artikkelin mukaan rautaesiripun takaiset tutkijat määrittelivät riippuvuuden käsitteen verrattain itsenäisesti – ottamatta ylenmääräisiä länsimaisia vaikutteita – jotta heitä ei leimattaisi valtiolle epäluotettaviksi kansalaisiksi. Tämä auttoi ”addiktologian” tieteenalan perustamisessa, ja nykyään oppiaineessa voi suorittaa kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnon.

 

NAD 4/2015 (Syyskuu)

 

Pääkirjoitus: Tutkimuksen erikoistuessa kokonaiskuva katoaa

Miten käy alkoholi- ja huumetutkimuksen laajan tieteenalapohjan, kun tutkimus erikoistuu yhä pienempiin palasiin? Matilda Hellman pohtii perus- ja soveltavan tutkimuksen välistä suhdetta ja tutkimusrahoituksen lyhytnäköisyyttä.

 

Tätä kansanterveysnäkökulma ei ota huomioon

Ole Rogebergin mukaan huumepolitiikan kansanterveysperspektiivi ei pysty ottamaan huomioon kaikkia tärkeitä huumeiden käyttöön liittyviä näkökulmia. Näitä ovat esimerkiksi laittoman kaupan seuraukset sekä positiiviset vaikutukset, joita huumeiden käytöllä on käyttäjien itsensä mielestä. Rogeberg analysoi kysymyksiä Thomas Baborin ja työryhmän kirjoittaman kirjan valossa: Drug policy and the public good.

Lue Thomas Baborin kommenttipuheenvuoro Rogebergin artikkelista
Lue Robin Roomin kommenttipuheenvuoro Rogebergin artikkelista


Khat – kulttuurinen vai yhteiskunnallinen ongelma?

Khat-huumeen käyttöä pidetään Skandinaviassa somalien ongelmana, joka vaatii tarkasti kohdennettuja toimenpiteitä. Tutkimuksessa on tarkasteltu diskurssianalyysin avulla projektiraportteja Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa toteutetuista paikallistason hankkeista. Tutkimus osoittaa, että raporteissa painottuu nimenomaan kulttuurinen näkökulma eli somalilaisuus. Sen varjoon jäävät laajemmat sosiaaliset tekijät, kuten sukupuoli ja luokka.

 

Ruotsalaiset luottavat viranomaisiin

Neljä viidestä ruotsalaisesta luottaa valistukseen, jota viranomaiset antavat tupakan, nuuskan ja alkoholin aiheuttamista riskeistä. Tutkimus osoittaa myös, että miehet suhtautuvat viranomaistietoon epäluuloisemmin kuin naiset.

 

Norja: Alkoholista johtuvat sairauspoissaolot yleisempiä miehillä ja sinkuilla

Myös pienituloisuus ja lapsettomuus lisäävät nuorten työntekijöiden alkoholista johtuvien sairauspoissaolojen riskiä. Tutkimuksessa ei sen sijaan todettu yhteyttä koulutustason ja sairauspoissaolojen välillä. 

 

Ruotsi: Nuorten juhlat siirtyneet sisätiloihin

Artikkelissa käsitellään nuorten juhlimisen siirtymistä puistoista ja muista ulkotiloista kodin seinien sisälle. Muutoksen myötä aikuiset eivät enää voi yhtä helposti valvoa, mitä juhlissa tapahtuu, mutta nuoret itse katsovat paremmin hallitsevansa juhlavalmisteluita ja -käyttäytymistä juuri kotitiloissa.


 

 

NAD 3/2015

Alkoholi- ja huumekysymykset jäävät talouskriisin varjoon

Naiset lopettavat tupakoinnin toisten takia, miehet itsensä vuoksi

Korvaushoito joustavinta Tanskassa, tiukinta Ruotsissa

Ranskassa rahapelipolitiikan rajoituksia ohjaa rikollisuuden torjunta, Suomessa kuluttajansuoja

 

 

Alkoholi- ja huumekysymykset jäävät talouskriisin varjoon

Kreikka, Islanti ja Unkari ovat kaikki kokeneet talouskriisin. Osin kriisi jatkuu yhä, kun taas osa on onnistunut kohentamaan talouttaan. Kreikkaa, Islantia ja Unkaria yhdistää lisäksi se, että alkoholi- ja huumekysymykset ovat jääneet muiden yhteiskunnallisten ongelmien jalkoihin. Osasyynä on myös alkoholinkäytön väheneminen.

Euroopan talouskriisin vaikutuksia alkoholi- ja huumekysymyksiin Islannissa, Unkarissa ja Kreikassa pohditaan kolmen tutkijan voimin. Miten alkoholin ja huumeiden käyttö ja hoito ovat muuttuneet, mitä muutoksia on nähtävissä alkoholi- ja huumepolitiikassa ja tutkimukseen ohjattavissa resursseissa? Islannissa on korotettu alkoholiveroa, Unkarissa sallittiin kotipoltto.
Lue Kreikasta...
Lue Islannista...
Lue Unkarista... 

 

(Ruotsi) Naiset lopettavat tupakoinnin toisten takia, miehet itsensä vuoksi

Naiset lopettavat tupakoinnin toisten takia ja hyödyntävät enemmän ammattiapua ja nikotiinikorvaustuotteita kuin miehet. Miehet puolestaan lopettavat tupakoinnin enemmänkin itsensä vuoksi eivätkä he pidä tupakoimista samassa määrin ongelmana kuin naiset. Monet miehet käyttävät nuuskaa tupakoinnin lopettamiseksi ja noin puolet heistä jatkaa nuuskan käyttöä myös tupakoinnin lopettamisen jälkeen.
Lue koko artikkeli...

 

Korvaushoito joustavinta Tanskassa, tiukinta Ruotsissa

Korvaushoito vähenee Tanskassa, mutta lisääntyy Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa hoito on Ruotsia ja Norjaa hajautetumpaa, ja hoitoyksiköt ovat pienempiä. Tanskassa hoito on joustavinta ja kuolemantapaukset ovat harvassa (0,3 %). Sen sijaan Ruotsi sijoittuu tilaston toiseen päähän: säännöt ovat tiukat, ja kuolemantapauksia on suhteellisen paljon (2,7 %).

Tutkijoiden mukaan Suomen pitäisi nyt panostaa hoitojonojen lyhentämiseen, hoitorekisterin luomiseen ja kansallisten hoito-ohjeiden käyttöön ottamiseen.
Lue koko artikkeli...

 

(Norja) Vanhempien päihteidenkäyttäjien omat valinnat korostuvat, nuoria väärinkäyttäjiä pidetään haavoittuvampina

Miten päihteiden väärinkäyttäjien ikä määrittää hoitohenkilökunnan puhetta ja käsityksiä väärinkäytön vastuukysymyksistä? ”Nuoren väärinkäyttäjän” ja ”vanhan väärinkäyttäjän” käsitteisiin liitetään erilaisia merkityksiä. Tämä näkyy sekä henkilökunnan asenteissa että laitosten hoito-ohjeissa, joissa suositaan keskittymistä nuoriin väärinkäyttäjiin. Koska nuoria pidetään haavoittuvampina, henkilöstöllä on mielestään suurempi vastuu ja velvollisuus yrittää vaikuttaa nuorten tilanteeseen. Vanhemmat väärinkäyttäjät nähdään enemmänkin aktiivisina toimijoina, joilla on omasta tilanteestaan suurempi henkilökohtainen vastuu.
Lue koko artikkeli... 

 

Ranskassa rahapelipolitiikan rajoituksia ohjaa rikollisuuden torjunta, Suomessa kuluttajansuoja

Ranska perustelee rahapelipolitiikan rajoituksia rikollisuuden torjunnalla, kun taas Suomi puoltaa rahapelimonopolejaan sillä, että niistä kertyneet tulot ohjataan yleishyödyllisiin kohteisiin – mitä EU-tuomioistuin ei pidä pätevänä argumenttina. Molemmissa maissa painotetaan entistä enemmän myös kuluttajansuojaa.
Lue koko artikkeli...
Lue myös: Rahapelipolitiikan muuttuvat perustelut Ranskassa ja Suomessa - Virve Marionneau.

 

(Tanska) Omin avuin alkoholin väärinkäytöstä selviävät korostavat alkoholinkäyttönsä ongelmattomuutta

Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka entiset alkoholin suurkuluttajat kuvailevat väärinkäyttönsä lopettamista. Osa on ollut mukana AA-toiminnassa, osa on lopettanut väärinkäytön omin voimin. AA-toiminnassa mukana olleiden kuvauksissa korostuu yhteenkuuluvuuden tunne ja yhteinen päämäärä. Omin avuin lopettaneet painottavat, ettei heidän alkoholinkäyttönsä ole ollut ongelma, vaan pikemminkin ylenmääräistä.
Lue koko artikkeli... 


 

NAD 2/2015

 
Yli kolmannes huumeiden käytön nuorena aloittaneista ruotsalaisista menehtyi alle 56-vuotiaana.

Vangit suhtautuvat myönteisemmin hoitohenkilöstöön kuin muuhun vankilahenkilökuntaan.

Julkinen huumeskene Norjassa merkitsee kävijänsä, mutta tarjoaa heille yhteisöllisyyttä ja hyväksyntää.

Italialaiset sosiaalityöntekijät reagoivat voimakkaammin alaikäisten juomiseen kuin ruotsalaiset kollegansa.

 

Ruotsalaisten huumeidenkäyttäjien sosiaalinen syrjäytyminen

Tutkimuksessa seurattiin vuonna 1953 syntyneitä tukholmalaisia teinivuosista 56 vuoden ikäisiksi. Niitä, jotka olivat todistetusti käyttäneet huumeita, verrattiin muuhun ikäluokkaan.

Kolmella prosentilla koko ikäluokasta oli vähintään yksi huumeidenkäytön indikaattori. Näistä oli miehiä 67 % ja naisia 33 %. Yli kolmannes huumeidenkäyttäjistä menehtyi alle 56-vuotiaana, ja vain vajaalla viidenneksellä oli jokseenkin hyväpalkkainen työ. Muussa ikäluokassa alle 56-vuotiaana kuolleita oli 5 %, ja työelämässä oli mukana 76 %.
Lue koko artikkeli... 

Jessica Storbjörk, Edle Ravndal ja Heini Kainulainen kommentoivat artikkelia ja keskustelevat sosiaalisesta integraatiosta ja syrjäytymisestä sekä huumeidenkäyttäjien kohtelusta.
Lue myös: Yhteiskunnan katsottava peiliin: miten kohtelemme huumeiden käyttäjiä - Heini Kainulainen

 

Vankilahenkilökunnan asenne on huumehoitoa saaville vangeille tärkeämpi kuin hoitomenetelmä

Vangit osallistuvat huumehoitoon eri syistä. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi terveyssyyt, paremmat vankilaolosuhteet, pyrkimys huumeettomaan elämään tai perhesuhteiden uudelleen luominen.

Tutkimus osoittaa, että vangit pitävät valvontaa ja seuraamuksia osana arkipäivää ja että he moittivat niitä yllättävän vähän. Henkilöstön asenne koetaan tärkeämmäksi kuin hoitomenetelmien valinta.
Lue koko artikkeli... 

 

Elämää julkisella, kävijänsä leimaavalla paikalla

Tutkimus perustuu vuoden mittaiseen osallistuvaan havainnointiin huumeidenkäyttäjien kohtaamispaikalla eräässä norjalaisessa kaupungissa. Pyrkimyksenä oli selvittää, mikä vetää leimatut ihmiset paikkaan, joka stigmatisoi kävijänsä.

Paikka osoittautui sosiaaliseksi kohtaamispaikaksi, jossa syrjäytyneet ihmiset voivat kokea hyväksyntää, yhteisöllisyyttä ja arvokkuuden tunnetta arkisten rituaalien avulla. Tärkeitä olivat myös henkilökohtaiset kertomukset ja huumori vakiintuneita valtasuhteita horjuttamassa.
Lue koko artikkeli... 

 

Mitkä päihdestrategiat tehoavat nuoriin?

Katsauksessa tarkastellaan nuorille suunnattuja päihdestrategioita tieteellisen näytön valossa. Koulussa toteutettavista päihdeohjelmista on saatu lupaavia tuloksia, mutta tulokset ovat heikompia, kun kyse on moniperustaisista ehkäisevistä ohjelmista, jotka toteutetaan nuorten lähiympäristössä tai perheessä.
Lue koko artikkeli... 

 

Italialaiset sosiaalityöntekijät ovat huolestuneempia alaikäisten juomisesta kuin ruotsalaiset kollegansa

Tutkimuksessa verrattiin italialaisten ja ruotsalaisten sosiaalityöntekijöiden suhtautumista alkoholin väärinkäyttöön alaikäisten keskuudessa. Selvitys osoittaa, että toisin kuin italialaiset kollegansa, ruotsalaiset sosiaalityöntekijät pitävät useammin teini-ikäisten juomista ”normaalina” käytöksenä eivätkä he siksi puutu siihen samassa määrin.
Lue koko artikkeli... 


 

NAD 1/2015

 Joka viides norjalainen juo alkoholia riskirajoilla.

Yli neljä prosenttia Ruotsin väestöstä on kokeillut anabolisia steroideja.

Vanhemmuus ja avioliitto vähentävät uhkaa kokea alkoholiin liittyviä ongelmia.

Nämä ja muut tutkimustulokset on julkaistu vuoden ensimmäisessä NAD-numerossa.


 

Kuinka laajaa anabolis-androgeenisten steroidien ei-lääkkeellinen käyttö on Pohjoismaissa?

Tutkimuksen mukaan 4,4 % ruotsalaisista on jossain vaiheessa käyttänyt anabolis-androgeenisia steroideja muussa kuin lääkkeellisessä tarkoituksessa. Norjassa, Tanskassa, Suomessa ja Islannissa vastaava luku on pienempi, 0,5–2,4 prosentin välillä.

Kyseessä on ensimmäinen Pohjoismaissa tästä aiheesta tehty kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi. Se perustuu tutkimuksiin, jotka kattavat yhteensä 233 475 henkilöä. Tutkijoiden mukaan anabolis-androgeenisten steroidien käyttöä Pohjoismaissa olisi syytä pitää vakavana kansanterveydellisenä ongelmana.
Lue koko artikkeli... 


Alkoholinkulutus on suurempi kannabiksen käyttäjien keskuudessa Norjassa

Siirtymävaihe nuoruudesta aikuisuuteen merkitsee usein muutoksia myös päihteiden käytössä. Norjalaisessa pitkittäistutkimuksessa on selvitetty kannabiksen ja alkoholin käytön välistä yhteyttä suhteessa aikuiselämän vastuurooleihin.

Vanhemmuus ja avioliitto vähentävät uhkaa kokea alkoholiin liittyviä ongelmia. Tutkimuksesta ilmenee myös, että kannabiksen käyttäjät kuluttavat merkittävästi enemmän alkoholia koko tutkittavan jakson ajan teinivuosista aikuisuuteen asti. Kannabiksen käyttö, alkoholin kulutus ja alkoholiin liittyvien ongelmien riski pienenevät ikäluokkien vanhetessa.
Lue koko artikkeli...

 

Joka viides norjalainen juo vaarallisen paljon

Norjalaisessa väestötutkimuksessa arvioitiin AUDIT-välineen avulla, kuinka suuri osa väestöstä kuluttaa alkoholia vaarallisen paljon. Tutkijat päättelivät, että 17 % väestöstä kuului Maailman terveysjärjestö WHO:n määrittelemiin riskiryhmiin. Vaikka alkoholin kokonaiskulutus on Norjassa suhteellisen pieni, tutkijoiden mukaan nuorten humalahakuisella juomisella on mittavat kielteiset seuraukset.
Lue koko artikkeli... 

 

Rahapelit: mihin lääkärit vetävät rajan ongelmakäyttäytymisen ja ongelmattoman pelaamisen välillä?

Yleislääkärit ovat avainasemassa peliongelmia määriteltäessä. Tutkijat osoittavat, että ongelma määritellään eri tavoin sen mukaan, kuka on peliongelmista kärsivien hoidon takana ja kuinka kolmessa eri maassa – Suomessa, Ranskassa ja Saksassa – pelaamista säädellään. Tutkijat painottavat kulttuurisen herkkyyden merkitystä, kun luodaan yhteiskunnallisia toimenpidesuosituksia. Tutkimus perustuu fokusryhmähaastatteluihin.
Lue koko artikkeli... 

 

Vastuullisen alkoholitarjoilun käyttöönotto Ruotsin kunnissa

Noin 90 % Ruotsin kunnista kertoi vuonna 2008, että niissä oli kokonaan tai osittain käytössä vastuullinen alkoholitarjoilu (Ansvarsfull alkoholservering, AAS). Ohjelman tarkoituksena on väkivallan ja vammojen vähentäminen ravintoloissa, baareissa ja yökerhoissa tapahtuvan alkoholinkäytön yhteydessä. Pyrkimyksenä on lisäksi kehittää ravintolakulttuuria, jossa alkoholia ei tarjota alaikäisille ja päihtyneille.

Ohjelma otettiin ensimmäisenä käyttöön Tukholmassa 1990-luvun jälkipuoliskolla. Tulokset ovat olleet hyvät. Tässä laadullisessa seurantatutkimuksessa selvitettiin, miten ohjelman käyttöönotto on sujunut kuudessa eri kunnassa ja annetaan ehdotuksia ongelmien välttämiseksi.
Lue koko artikkeli... 

 

Läheisten merkitys ongelmakäyttäytymisen muutoksessa

Mikä merkitys on ystävillä ja perheellä henkilön muuttaessa käyttäytymistään? Tutkimuksessa selvitettiin, miten läheiset koetaan muutoksen tukena ja esteenä kriminaalihuollon asiakkaiden kertomuksissa. Läheisten merkitystä ei saa sivuuttaa motivaatiokeskusteluissa tai muussa päihdehuollossa.
Lue koko artikkeli... 
Lue myös: Perhe, ystävät ja päihdeongelmaisten muutosmotivaatio - Harri Sarpavaara

Senast uppdaterad

2016-04-19

Nordens Välfärdscenter | tel: +46 8 545 536 00 | | En institution under Nordiska ministerrådet